keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

meidän tarina

Hyvää kannattaa odottaa... niinhän se kai menee.
Kai se vain pitää uskoa siihen, että aikansa pitää etsiä ja katsella, kunnes onni osuu kohdalle.
Tutustuin sulhooni jo aikanaan nuorena kesätöihin mentäessä. Tutustuimme ja ystävystyimme. Juttu osui hyvin yksiin, mutta ilmassa ei olut ikinä mitään romantiikkaa. Ja lisäksi tietysti olimme molemmat tahoillamme suhteessa. Ehkä juuri siksi ystävyys oli niin välitöntä ja hyvää.
Jäin aikanaan pois työelämästä lapsia hoitamaan ja välillä saattoi olla jopa vuosikin, että emme nähneet emmekä kuulleet toisistamme mitään. Lopulta tietysti Facebook osui kuvioihin. Sitä kautta joskus harvakseltaan viestimme ja vaihdoimme kuulumisia. Mutta ei vieläkään mitään lempeä ilmassa.
Eräänä iltana nykyinen sulho sitten ehdotti leffa iltaa. Olen aina rakastanut kauhufilmejä, ja nyt oli sentään tarjolla maailman kaikkeuden pelottavammaksi mainostettu "paranormal activity" leffa. En todellakaan ole mikään kova leffateatterin kuluttaja... Mutta nyt olin valmis "uhrautumaan".
Rakas työkaverini lupasi huolehtia mut treffi kuntoon...sen ansiosta myös myöhästyin treffeiltä...
Leffa ei ollut todellakaan mitään kummoinen, mutta seura... sitäkin jännittävämpi. .. en oikein pysynyt perässä, että miksi minut oli haluttu leffan tms. Emmehän olleet koskaan vartavasten tehneet ystävinä yhtään mitään keskenään. Kaikki yhteydenpito oli ollut jollain tapaa tahattomia tapaamisia tms.
Leffan jälkeen käytiin myös paikallisessa raflassa hieman jutustelemassa, ennen kuin ajoin hänet kotiinsa. Päätin myös kutsua hänet seuraavan illan synttärijuhliini, mutta se ei käynyt kalenteriin miehen osalta.
Joten synttärit juhlittiin seuraavana iltana epämääräisen porukan kera epämääräisin seurauksin. ennen kotiinlähtöä baarista lähti kuitenkin vielä tekstari edellisillan seuralaiselle. Ja tästä alkoi pieni romantiikan kipinä lämpenemään. Tapailimme aina tästä lähdin aina kun vain kalenteriin tapaaminen kävi. Ensimmäisen kerran leffaillan jälkeen tapasimme hänen luonaan. Juttelumme niitä näitä. Ja en tosiaan vieläkään tiennyt, että onko tässä jutussa kehittymässä jotain enemmän. Enkä todellakaan edes sitä aikonut selvittää. Kunnes sitten yhtäkkiä sohvalla istuessani syliini ilmestyi pää :O. Ujona pitämäni mies päättikin rohkeana selvittää, josko kaveruus saisikin hieman romantiikkaa alleen. Vajaa kuukausi deittailun alusta mies päätti olla rohkea ja tulla tervehtimään perhettäni joulun vietossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti